Epätavalliset metodit

Luokka 1. Helppo C, Lyyti Riikonen – Heljän Runoliini, Seben Söböt

Tehtävänanto 11. Epätavalliset metodit

Kesä oli täällä. Tuo kauan odotettu ja kaivattu ystävä. Se oli taas hiipinyt salamyhkäisesti, kiusoitellut muutamilla aurinkoisilla päivillä ja antanut sitten tihkusateelle ja kylmälle viimalle tilaa. Mutta nyt se oli täällä, väkevänä ja tuoksuvana, vihreissä koivuissa ja taivaalla hymyilevässä auringossa.

Lyytin viime viikot olivat menneet varsinaisessa TT-kuplassa; cupiin valmistautuminen vei niin paljon aikaa ja aivokapasiteettia, että kesä ja loma olivat aivan yllättäneet hänet. Ja nyt lukiovuosi oli ohi (ihan kiitettävin tuloksin) ja edessä oli pitkä, kuuma kesä. Ja TT-finaali!

3. osakilpailu oli sekin mennyt ihmeellisen hyvin; koululuokasta oli irronnut toinen sija ja esteillä neljäs. Matka Ahvenanmaalle oli ollut hauska, Lyyti ei ollutkaan ikinä ennen käynyt saarella ja oli tutkinut ympäristöään mielenkiinnolla sen, minkä ehti. Ruotsi ei häneltä sujunut sitten ollenkaan, ja hauskoja hetkiä oli riittänyt kun yhteistä kieltä ei ollut löytyä paikallisten kanssa sitten millään.

Nyt oltiin kotona, väsyneinä mutta onnellisina, ja Lyyti oli päättänyt viedä Oilin jaloittelemaan maastoon; se saisi palautua reissusta ja kisoista kaikessa rauhassa.

Kaunis, rautias tamma vaikutti sekin onnelliselta kesästä, harppoi eteenpäin kaulaansa heilutellen ja pärski toisinaan rauhattomasti – se olisi halunnut lisätä vauhtia, mutta ilman satulaa Lyyti ei olisi pysynyt kyydissä. Sitä paitsi, tällä maastolenkillä oli toinenkin tarkoitus; TT-finaaliin valmistautuminen rentoutumisen ja mindfulnessin avulla.

Lyyti oli lukenut artikkelin voimauttavista meditaatioista ja olikin saanut siitä idean: miksei yhdistää mindfulnessia ja ratsastusta! Oili kaipasi rentoa luonnossa käppäilyä ja Lyyti jonkinlaista voimautumista. Finaali jännitti niin, että ajatuskin siitä sai sisuskalut kippuralle. Lyyti ei ollut kovinkaan kunnianhimoinen, mutta samaan aikaan tähänastiset osakilpailut olivat menneet niin mainiosti, että finaali oli otettava vakavasti.

Joten (kenellekään ideastaan kertomatta) Lyyti oli laittanut korviinsa Laila-siskon langattomat kuulokkeet ja puhelimesta soimaan englanninkielisen meditaation, jonka otsikko Youtubessa oli “Powerful meditation to help you unlock your potential and manifest your dreams into reality”. Melkein nauratti, mutta Lyyti yritti ottaa syvän, ihmeellisesti hönkivän miesäänen vakavasti:

“Juu hääv moor potensal tan juu can imäätsin… juu can atsiiv evriting juu set joor maind on… thö vöörld is joors, juu tsast niid to riits for joor driims…”

Lyyti koitti sulkea silmänsä hetkeksi, tuntea tuulen sivelevän poskiaan ja antaa amerikkalaisen miehen tuudittaa hänet varsin voimautuneeseen mielentilaan… kun Oili yhtäkkiä säikähti metsässä lentoon lähtevää lintua ja hyppäsi sellaisen sivuloikan, että Lyyti lennähti puskaan niin että pölähdys vain kävi. Kesti hetken, ennen kuin hän pääsi kömpimään ylös ja löysi taskustaan tippuneen puhelimen.

“Voi Oilin pirulainen, minkä sie teit!” Lyyti ärisi lonkkaansa hieroen. Tamma oli ravannut muutaman metrin eteenpäin ja todennut sitten, ettei vaaraa ollut, ja ahmi tienvierustan ruohotupsuja tyytyväisenä. Lyytiä alkoi naurattaa. Hän harppoi tamman luokse ja tarttui sen ohjiin huokaisten. “Miks sie et voinu antoo miun meditoijja? Hölömäke.”

Oili heilautti häntäänsä välinpitämättömästi; sitä eivät manifestoinnit ja universumin suosion etsintä kiinnostaneet.

Samassa Lyyti hoksasi jotain puuttuvan – voihan kekäle, yksi Laila-siskon kuulokkeista oli tippunut jonnekin pientareen heinänkorsien sekaan! Ei auttaisi kuin viedä Oili talliin ja tulla sitten sitä riivattua kuulokkeennappia etsimään. Lyyti punnersi takaisin Oilin selkään suuren kiven päältä (ja onnistui vasta muutaman yrityksen jälkeen – Oili kun tunnetusti ei mielellään seissyt paikallaan) ja lähti päätään pyöritellen kohti tallia. Tämä epätavallinen valmentautumismetodi ei ollut heiltä onnistunut, mutta samaan aikaan koko sattumus nauratti. Ei tainnut Lyytistä ja Oilista olla minkäänlaisiin henkisiin harjoitteisiin – TT-finaalista olisi selvittävä karjalaisella sisulla ja ennen kaikkea huumorintajulla.

532 sanaa

Share: