Parhaita hetkiä

Luokka 6. 80cm, Saaga Rinne – Abrianna J&K, Seben Söböt

Toinen osakilpailu oli sujunut meiltä Abrannan kanssa melko mallikkaasti. Abrianna oli matkustanut rauhallisesti ja tyytyväisenä muiden hevosten kanssa autossa, kisapaikalla se oli hieman pälyillyt, mutta rauhoittunut nopeasti. Olin talutellut sitä ulkona ja se oli saanut maistella kevään vihreitä. Puissakin alkoi olla vihreää ja päivä oli melko lämmin.

Aamupäivän Abrianna sai hengailla tallissa, kun seurasin aamun koululuokkia, jonka jälkeen lähdin laittamaan ponia kuntoon. Poni oli puunattu perusteellisesti jo ennen lähtöä, joten harjasin sen kevyesti ja varustin sen. Suuntasimme kentälle verryttelyyn. Savenmaan ratsastuskeskuksen ympäristö oli kaunis ja siellä oli upeat puitteet. Ihastelin tiluksia Abriannan selästä, kun lähdimme kävelemään kentälle. Olin talutellut Abriannan kanssa jo alkukäynnit, joten siirryimme suoraan verkkaamaan ravia ja laukkaa. Abrianna tuntui selkään hyvältä ja rauhalliselta. Sillä oli pitkin viikkoa ollut taas kevät kiimaa, mutta tänään se tuntui olevan melko hyvällä tuulella. Verryttelyesteet Abrianna hyppäsi tasaisen sujuvasti ja tuntui omaan käteen hyvin hallittavalta. Lähdin siis radalle hyvillä mielin. 

Astuttuamme sisään maneesiin, en voinut kuin ihastella hetken aikaa. Vaalea maneesi oli upea ja toisen päädyn lasiseinä kruunasi elegantin tilan. Se oli varmasti kaunein maneesi, missä olin koskaan ollut. Seurasimme valmistautuvana ratsukkona edellisen suoritusta ja Abrianna tuntui hieman kuumenevan. Edellisen päästyä maaliin, oli lopultakin meidän vuoro ja sain nostaa lähtömerkin jälkeen alati kuumuvalla ponilla laukan. 

Radalle lähdimme hieman vauhdikkaasti, mutta parin esteen jälkeen sain pakan paremmin kasaan ja Abriannaan vähän tolkkua, joten loppurata sujui hieman siistimmin ja rauhallisemmin. Pääsimme maaliin nollien kanssa ja olin poniin hyvin tyytyväinen. Ratsastimme maneesista ulos ja hyppäsin alas selästä. “Hieno tamma!” totesin ponille ja taputin sitä.

Nollaradalla pääsin tietysti jatkamaan uusintaan, johon oli tiensä suorittanut viisi ratsukkoa. Uusinnassa Abrianna tuntui jälleen tosi hyvältä, se oli nopea, mutta ei kuumunut liikaa, jotta esteiden ylittäminen ei ollut ihan pelkkää tuuripeliä. Ratsastimme hyvän ajan ja menimme siinä vaiheessa kärkeen. Lopulta olimme luokassa toisia ja olin Abriannasta ihan superylpeä! Pääsimme laukkaamaan kunniakierroksen sininen ruusuke suitsissa, tämä ovat ehdottomasti niitä parhaita hetkiä. (310 sanaa)

Abriannan kanssa kunniakierroksella.
Share: