Ei mikään puskaratsastaja?

Luokka 4. vaB, Sonja Tähdistö – Mortalis x, Hopiavuoren Häjyt

Voi veljet, nämä TT-osakilpailut seurasivat ihan liian nopeasti toisiaan. Edellisistä oli kulunut nyt viikko, seuraavat olisivat viikon päästä. Puolivälissä mennään siis. Tämä viikko oli mennyt aivan liian nopeasti ja kokemuksesta tiesin, että ensi viikko menisi vielä nopeammin. En ehtisi edes silmää räpäyttää kun olisi jo perjantai.

Kulunut viikko oli mennyt ratsastuksen suhteen toisella tavalla kuin alunperin piti, sillä Mortti teloi jalkansa heti maanantaina. Eipä se muuta ollut kuin pikkuinen pintahaava, mutta vaikka miten huolella sen hoidinkin, jalka oli vähän lämmin ja pehmeäkin. Muutaman päivän sairasloma pelkällä rauhallisella taluttelulla ja tarhauksella oli saanut jalan nyt kuntoon ja eilen olin jo ratsastanut sillä. 

Pelkäsin etukäteen kaikenlaista. Enimmäkseen pelkäsin sitä että muutaman päivän lepuuttelu nousisi Mortille päähän ja se käyttäytyisi kuin hännän alla olisi palava kaktus. Tai että se olisi unohtanut kaiken ja muuttunut hankalaksi ratsastaa. Onneksi olin väärässä, Mortti oli kyllä superherkkä ja todella menohaluinen, muttei hallitsematon. Olihan se vähän vaikeata, kun piti olla niin kauhean varovainen pohkeiden kanssa, mutta tämä ei nyt ollut eka kerta kun se oli tällainen. Tiesin kyllä, että tällaisena päivänä en saisi Mortista irti sitä parasta. Nelly kuitenkin lohdutti, että joskus vain on näitä päiviä ja silloin pitää ratsastaa sen päivän paras suoritus, koska valitettavasti kisoja ei voi tilata niille päiville, kun sattuu olemaan hyvä päivä.

— Kuule, sun pitäisi luopua tuosta puskaratsastaja-termistä kokonaan, Nelly sanoi tunnin jälkeen tallissa.

— Niin mutta…

— Sä et ole yhtään puskaratsastaja, piste. Puskaratsastajat ei käy tunneilla eikä ne halua kehittyä itse eteenpäin tai kehittää hevostaankaan eikä ne analysoi itseään ja hevostaan. Ne vaan haluaa ratsastella.

— No mutta kun en mä nyt oikeastaan tähtää mitenkään erityisen tavoitteellisesti kilpakentillekään. Tämä TT-Cup oli ihan vahinko. Ja sä vielä kannustit ilmoittautumaan siihen.

— Kyllä, juuri näin, enkä mä tarkoita, että sun pitäisi olla jotenkin erityisen tavoitteellinen kilparatsastaja. Mutta sä olet tavoitteellinen ratsastaja etkä ollenkaan mikään puskailija.

Nellyllä oli ollut aina taito lyödä minulle jauhot suuhun tavalla tai toisella, vaikka oli niin paljon nuorempi. Tyydyin siis vain nyökkäämään ja mutisemaan jotakin myöntelevää. Hiljaa itsekseni jouduin myöntämään, että Nelly saattoi olla oikeassa, jälleen kerran.

(339 sanaa)

Share: