Luulo ei ole tiedon väärti

Luokka 4. vaB, Sonja Tähdistö – Mortalis x, Hopiavuoren Häjyt

Tänään minä olin iloinen upouudesta softshell-varustuksestani. Takki ja housut pitivät tuulta, kosteutta, ne olivat mukavat päällä eivätkä kahisseet. Sopivasti vain lämpimiä kerroksia alle, niin selviän sen kanssa oikein hyvin taas yhdestä Pohjanmaan takatalvesta. Tänään oli maastolenkin vuoro, mutta taivaalta rätki räntää, joka kylläkin muuttuisi vedeksi lämpötilan vähän noustessa vielä. Jannan naamalta paistoi lievä vastenmielisyys säätä kohtaan kun lähdimme pihasta kohti Jätinmontun polkuja.

Puhe kääntyi TT-cupiin, tietenkin. Se nyt oli päivän polttava puheenaihe:

— No joo, ei se ihan täydellinen suoritus ollut, vastasin kun Janna kysyi mielipidettäni omasta kisasuorituksestani. — Sellainen perushyvä tai ehkä pikkuisen parempi mutta jos oikein olisi hyvä päivä ja kaikki toimisi niin kuin elokuvissa, niin voitaisiin vielä ehkä parantaa sieltä täältä jotakin pikkujuttuja.

— Se tuntuu musta jotenkin lohrulliselta, jos itse tiätää mistä vois viälä viilata. Moon käynny läpi miälessäni sitä meirän esterataa ja miättinyt jotta mitä tekisin toisella tavalla, ettei se puami olis puronnut ja mä en keksi. Soli hyvä rata ja mä en tiärä millä molisin saanut Paahtiksen nykäsemään sen takajalkansa paremmin, nottei solis osunnu siihen puamiin, Janna puisteli päätään, muttei vaikuttanut enää harmistuneelta sen yhden puomin takia.

— Kuule, se oli mun mielestä kans tosi hyvä rata, vaikken mä nyt mikään esteratsastaja olekaan. Ehkä se on joskus vain huonoa onnea, ei mitään muuta. Ja mua harmittaa ettette päässeet uusintaan, koska Paahtis olisi varmasti pärjännyt siellä hyvin. Se rata oli lyhyempi ja helpompi, vähemmän syheröinen kuin se perusrata. Paahtis olisi päässyt käyttämään enempi nopeuttaan.

— En mäkään kans keksi muuta syytä kuin huano tuuri tällä kertaa. Ehkä sitäkin voi joskus syyttää.

— Ootko muuten huamannut jotta meillä taitaa olla TT-cupin ainoa täysveriset? Janna kysyi.

— No mä olen vähän katsellut että eivät ole ainakaan muiden hevosten nimien perään merkinneet niitä. On siellä yksi arabiristeytys kyllä. Mutta sä et tiedä miten mulla on ollut ennakkoluuloja täysiverisiä kohtaan.

— Ai miten niin? Janna oli hämmästynyt.

— Jotenkin vaan on vuosia ollut sellainen mielikuva, että ne on kaikki jotenkin seinähulluja eikä oikein sovi kisaratsuiksi. No arabi ehkä johonkin pikkuluokkiin, mutta enkut ja anglot… nou nou. Mähän sanoin Simolle heti että ei, kun se soitteli Mortista ja sanoi sitten että se on angloarabi. Ei ei, mä en meinannut mennä edes katsomaan sitä.

Janna pärskähti epäuskoisesti.

— Ja niin hyvin kun sää ja Mortti sovitte yhtehen!

— Sanopa sitä, niin… Isä sanoi aina, että luulo ei ole tiedon väärti, ennakkoluulo varsinkaan.

— Eroaako Mortti sit sun miälestä jotenkin vaikka Salierista?

— En mä osaa oikein sanoa… Tai siis eroaa, tietysti, mutta en tiedä että onko ne ihan vain yksilöstä johtuvia eroja tai historiasta tai koulutuksesta tai jostain. Kun eihän kaikki puoliverisetkään ole samanlaisia keskenään. Onhan Mortti tietyllä tapaa herkempi ja voisi sanoa että kuumempi, mutta myös pelottomampi.

(447 sanaa)

Share: