Luokka 3 Helppo A, Sanna Vihiniemi – Salakapakka, Vihiniemen Viipottajat
8. Uusi valmentaja olikin vähän erikoinen


Elias tulee maneesiin hyvin salaperäisen oloisena. “Mitä sä nyt teit?” kysyn Sällin selästä. Meidän on tarkoitus vielä tehdä viimeiset hienosäädöt ennen finaalia. “En mä mitään”, Elias sanoo kattoon katsellen. “Nii varmaa”, huokaisen pohtien päätäni puhki mitä mies nyt meni tekemään. Amelie ja Anu tulevat pian myös maneesiin vauvalässyttäen ja kohotan kulmiani. “Tää tässä on Bongo”, Elias tokasee ja nostaa koiranpennun syliinsä. “Oiii voi ku söpö, Amelie hommasitko sä toisen koiran?” on ensimmäinen reaktioni ja kävelemme Sällin kanssa joukkion luo. Sälli haistelee koiranpentua innoissaan, sekä Bongo on hieman hämmentynyt, mikä hitto Sälli on. “Eii ku tää on meidän”, Elias tokaisee. Katson miestä hetken ja sen jälkeen koiranpentua ja taas miestä. “Jos se on meidän, nii se ei kyllä mikää Bongo ole”, totean vain syvään huokaisten. En ollut vielä miehelle kertonut minun olevan luultavimmin raskaana, enkä halunnut asiaa nyttenkään tuoda julki. Elias ei vain tiedä, että hän kaivaa itselleen aika syvää kuoppaa huollettavien kanssa. “No nimestä voidaan keskustella vielä”, Elias sanoo ja laskee pennun maahan, joka menee heti miehen jalkojen väliin tuijotellen Sälliä järkyttyneenä. Ori haistelee pentua edelleen, mutta ohjaan suokin pois. “Minkä rotuinen se on?” kysyn. “Sekarotunen, käyttölinjasta sakemannia ja lyhytkarvasta collieta”, Elias toteaa innostuneena. Vilkaisen Amelieta, joka kääntyy kasomaan aivan toiseen suuntaan. “Amelie, miks must tuntuu et sä oot päästäny Eliaksen apilan tai kodittomat tai esyn sivuille”, kysyn. “Mun pitääki tästä lähteä Cabon kanssa maastoon, tuutko Anu mukaan?” nainen vaihtaa äkkiä puheenaihetta lähtien harpomaan kohti maneesin ovea.

Koiranpentu makoilee suurimman osan ajasta valmennuksesta Eliaksen jaloissa. Tietenkin, kun mieheni kävelee pentu seuraa tämän vierellä tuijottaen käsien elehdintää haltioituneena. Muutaman kerran pentu katsoo Sälliä, sekä lähestyykin useampaan otteeseen. Varsinkin laukka oli pennun mielestä kivaa, sillä tämä yritti juosta meidän mukana mitä pienistä jaloistaan vain pääsi. Tietenkin minun sitten piti mennä Sällin kanssa enemmän koottua laukkaa, ettei pienelle tule paha mieli. Meillä ilmeisesti on nyt uusi valmentaja tallilla ja vielä älyttömän söpö sellainen.

Share: