Luokka 3 Helppo A, Sanna Vihiniemi – Salakapakka, Vihiniemen Viipottajat
6. Kunnallisvaalit – miten politiikka eksyy tallikeskusteluihin


Työkaverini päiväkodista on ehdolla Ylöjärven kuntavaaleissa, joten töissäkin on puhuttu paljon politiikasta. En saanut sitä vaihdetta pois päältä, joten jatkoin tallillakin puhetta. Ihmisten mielipiteet ja arvot ovat mielestäni varsin mielenkiintoisia, vaikka Elias ei hirveän innoissaan kanssani asiasta jutellutkaan.
“Jos me tehdään Sällin kanssa tänään tooooooosi hyvin treeneissä, niin sä lupaat tehdä ees vaalikoneen, vaikket äänestäiskään”, anelen puolisoltani. “Mitä turhaan, kun en mä tuu äänestää”, Elias huokaisee katsoen minua tylsistyneenä. “Mut sun äänellä on väliä”, tuhahdan ja ennen kuin mies ehtii sanoa enempää suuntaan kohti satulahuonetta hakemaan Sällin varusteita. Miten vaikeaa se on saada suomalainen äänestämään?

Valmennus menee hieman penkin alle. Elias ei suostunut vaalimainokseen maneesin seinässä, joten nyt mulkoilin miestäni kiukkuisesti. Miksei hän vain voisi hieman välittää. “Sanna, ne pohkeet voi lopettaa sen pumppaamisen”, Elias huudahtaa. “Ne pohkeet voi lopettaa pumppaamisen nynynnyyy”, mumisen tuohtuneena. Olen ehkä hieman stressaantunut vaaleista sekä finaalista. Tietenkin niiden pitää olla miltein samaan aikaan. “Sanna mä en tee sitä vaalikonetta, jos sä ratsastat tuolleen”, Elias pian tokaisee ristien kätensä rintansa eteen; “Ei Sälli voi äänestää, niin turhaan purat sun turhautumista siihen”. Huokaisen syvään ja istun syvemmälle satulaan antaen hartioideni rentoutua. Sälli tuntuu heti askeltavan ravissa paremmin, kun en ole jäykkä jousi orin selässä. “Noniin, tulihan se Sanna sieltä, pidä toi ni mä voin ehkä jopa lähteä äänestämäänkin”, Elias tokaisee hymyillen ja opastaa meidät seuraavaan tehtävään. Harjoittelemme finaalia varten varsinkin ravia, sillä se tuntuu olevan Sällin heikkous.

Loppuvalmennus luonnistuu hieman letkeämmin ja alan saada omaa pirteää itseäni takaisin maan pinnalle. Sälli kuopii pesupaikalla, kun huuhtelen oria pikaisesti. En malttaisi päästä kotiin ja katsoa Eliaksen tuloksia yhdessä. “Lopeta jo”, huokaisen suokille, joka laskeekin jalan alas ja alkaa heiluttelemaan päätään kilistäen samalla ketjuja. En ymmärrä miten hevosella riittää virtaa hetkestä toiseen, vaikka ori joutuisi vaikka mihin hiki hatussa työskentelyyn. Vedän hikiviilalla suurimmat vedet pois suomenhevosen karvalta, ennen kuin vien tämän takaisin pihattoon. Suuntaan ehkä liiankin iloisin askelein kohti kotia ja tietokonetta. Toivottavasti saisin Eliaksenkin äänestämään, mutta vaalikoneen teko on jo pieni suuri alku.

Share: