Luokka 4, Vaativa B – Jasu Lakkahalla & Blueprint, Paladiinit

Koko päivän Orivedellä oli satanut ja taivas oli ollut pilvien peittämä, hevoset olivat hajaantuneet sinne tänne. Blue tamma tosin oli tullut Jasua portille saakka vastaan, kuinka ystävällistä tältä. Tarhan perälle olivat jääneet tammat Calypso Cas “Coco” ja tämän bestis, nuorukainen jolta odotettiin suuria M.B. Clementine, tuttujen kesken Cleo. Tuon emä tunnettiin Power Jump voittajana, vuosimallia 2019.
Cleo oli varattu Tinolle kilpahevoseksi, mutta jos isoveli antaisi edes yhdet kisat käydä kurkkaamassa tuon – oi niin upean hevosen kanssa, olisi Jasu tyytyväinen. Tamma oli päässyt vasta tänä vuonna ensimmäisiin viiteen kisaansa ja pudottanut niissä tasan yhden puomin, kuulemma sekin Tinon oma virhe.

Bluen ja Jasun Tie Tähtiin oli toki vähän eri maata ja no eri lajiakin, mutta Tinoa tuntui kiinnostavan ne yhtä paljon kuin Cleonkin menestys. Mies jaksoi kysellä miten treenaus eteni, olinko jutellut tiimi kavereilleni, miten heillä meni ja mitkä oli fiilikset.
Lili oli ollut jotenkin vaisu ja maassa edellisen osakilpailun jälkeen, liekö toivoi jo pääsevänsä itse ratsaille. Nainen oli kuitenkin saanut lääkäriltä vaihteeksi huonompia uutisia ja kehotuksia ottaa hitaammin, vaikkei tämä ollut muuta Cocon kanssa tehnyt, kuin korkeintaan laukkaillut kootusti. Hiljennyin Tie Tähtiin kilpailuista aina tämän astuessa näköpiiriin, tuntui väärältä “iloita” hyvästä tuloksesta ja täydellisesti yhteistyöstämme Bluen kanssa, kun tamma oli kisannut niin pitkään Lilin kanssa ja sitä pidettiin käytännössä tämän hevosena vaikka Tinon nimi lukikin paperissa.
Nainen oli vain lähettänyt kisoissa ratamme jälkeen tekstiviestin “Hienosti meni, onnea!” ja kadonnut jonnekkin jäljettömiin. Harmitti, mutta kyllä jalka paranisi, eikä Tie Tähtiinkään kestänyt ikuisesti. Lili pääsisi varmasti takaisin ratsunsa selkään tämän kisakauden aikana. 

Seuraavaan osakilpailuun oli aikaa, mutta se oli toisaalta hyvä kun otti huomioon miten ryminällä kevät tuli – toukokuun alussa sää ja luonto olisi varmasti jo herännyt kunnolla ja kisamatkalle olisi kaksin verroin kivempi lähteä. Nyt oli kuitenkin aika taas uusien treenien ja Blue selvästi tiesi sen, tamma nakkeli innoissaan päätään ja steppaili koreasti narun päässä. Jasu oli luonteeltaan optimistinen, joten tämä oletti kaikkien tulosten paranevan seuraavassa kilpailuissa, oli turha jäädä harmistelemaan. (321 sanaa)

Share: