Mitäköhän tästäkin tulee

Luokka 8. 120cm, Anu Kivinen – Rosegarden’s Dragonrend, Vihiniemen Viipottajat


Vihiniemen pihalla ja oritallissa käy kova kuhina. Alamme valmistautua lähtemään kohti Hartroof Areenaa, jossa Tie Tähtiin ensimmäinen osakilpailu pidettäisiin. Olen pessyt Rokin eilen, ja tänään vain juoksuttaisin sen. En ole varma olemmeko yhtään valmiita tähän koitokseen ja tavaroita pakatessani paniikkini vain kasvaa kasvamistaan. Ori on paketoitu pinteleihin sekä hienoon ruskeaan “yöpukuun”, joten orista näkyi vain silmät, korvat sekä turpa. Sillä tavoin ori pysyisi edes jotenkuten puhtaana. Tiuhti ja Roki erotettiin myös vierekkäisiin tarhoihin, jottei oripojat revi bodysuittejaan toisiltaan tai muuten innostu painimaan sen kummemmin. Kumpikaan ei tuntunut välittävän erosta, vaan söivät yllättävän rauhallisena päiväheiniään. Mukaamme tulisi kaikille neljälle orille siniset fleeceloimet, ratsastusloimet, suojat, satulahuovat sekä korvahuput. Kaikkiin paitsi jalkavermeisiin on brodeerattu valkoisella “Vihiniemi”. Sanna ja Amelie tietenkin ottaisivat myös valkoiset satulahuovat sekä pintelit mukaan, sillä he ratsastaisivat koululuokissa. Ei minua yleensä jännittänyt lähteä Seran kanssa koulukisoihin, mutta nyt allani olisi Roki ja lajina esteet. En ole varma miten saisin yöni nukuttua kunnolla, jos ylipäätään nukkuisin.

Varmistan vielä, että varmasti olen nyt kaiken pakannut muoviseen laatikkoon, missä lukee Rokin nimi ennen kuin vien sen hevosrekkaamme. Amelie on edelleen tavaroita pakkaamassa, näyttäen myös stressaantuneelta. Sanna ja Aleksi ovat jo sen verran tottuneita, etteivät ainakaan ulkoista paniikkia näytä. Tilan emäntä on myös leiponut meille omenapiirakkaa sekä vaniljakastiketta ja ai että, Sanna on hyvä leipuri. Harmi, ettei hän tule leipomaan kisareissuilla mitään, mutta uskon menomatkalle tulevan jonkinnäköisiä sämpylöitä tai muita herkkuja. Elias ei lähtisi mukaamme, mikä stressaa minua myös, otan ehkä liikaa tukea valmentajastamme. Hän on kaikissa kisoissani Seran kanssa ollut ja tsempannutkin, mutta nyt joutuisimme pärjäämään omin voimin. Tietenkin Sanna on erittäin symppaattinen ja ihana persoona, muttei osaa antaa samanlaista varmuutta asioista kuin Elias. Sanna on hieman liian huoleton, joka ei aina tunnu ymmärtävän miksi tietyt asiat ahdistaa. Nytkin nainen hyräilee mennessään ja käy välillä antamassa pusun Sällin turvalle, joka yrittää nauttia torkuistaan auringossa. Itse pikapuhdistan vielä Rokin suitset sekä satulan, ennen kuin vien nekin rekkaan. Satulaan laitan vielä sinisen satulasuojan päälle, siihen on brodeerattu Rokin virallinen nimi. Pikkuhiljaa muidenkin tavarat alkavat löytää tiensä rekkaan, muttei muilla tunnu olevan sen kummempi kiire pakkaamisen suhteen. Lähtömme olisi vasta huomenna, mutta olisi ihan kiva olla tänään kaikki valmiina. Minulla olisi yksi stressin aihe vähemmän. Käyn vielä kerran Rokin tavarat läpi, jotta minulla varmasti on aivan kaikki. Kypäräni, saappaani sekä kisa-asuni on myös kyydissä, mutta huomaan hanskojen puuttuvan, joten lähden kuumeisesti niitä metsästämään tallituvasta, tallin käytäviltä sekä pihalta. Paniikki kasvaa edelleen, kunnes käyn katsastamssa kisatakin taskut, jossa hanskat ovatkin. Huokaisen kuuluvasti helpotuksesta ja lähden rekasta kohti Rokin tarhaa samalla sataan laskien.

Share: