Luokka 4, Vaativa B – Jasu Lakkahalla & Blueprint, Paladiinit

Pihasora rapisi äänekkäästi, Jasun astellessa kohti Tinon ovea. Tänään Bluella oli vapaata, se oli saanut kovaa treeniä sunnuntaina häämöttäviin kisoihin. Mies koputti ulko-oveen ja vanhus Tinolla meni hetki kivuta avaamaan, tämä sai taas osakseen kiusoittelua. “Eikös ne kisat jo kohta oo?” isoveli tiedusteli, sillä oli itsellään niin paljon kaikkea meneillään, ettei koskaan muistanut muiden menoja – eikä oikeastaan edes tarvinnut.
“Joo on, mä toin mukana ton osallistujalistan, nii voidaan kattella millaista porukkaa siellä on meidän tiimin lisäksi.” Jasu sanoi ulkovaatteita riisuessaan. “Joo, sehän on mielenkiintoista.” Tino innostui heti ja laittoi kahvin tippumaan. Ulkona oli jo kauniin keväinen sää, harmi että kisat pidettiin hallissa, ainakin näin mies oli ymmärtänyt. Pitäisiköhän käydä siellä kurkkimassa vielä ennen kilpailua. Saakohan hallia käyttää yksityiseen ratsastukseen?

“Näytäppä sitä listaa..” Tino sanoi. “Meidän joukkueen nimi on Paladiinit, aika hauska.” Jasu kertoi ja selasi sitten Luokan 2 kohdalle, jossa tiimin eka jäsen, Samuel Vainio kilpaili. “Samuelilla on hieno hannoveri, muistaakseni sen kutsumanimi oli Harri tai jotain.” Jasu jatkoi ja osoitti listalta Silverfoxes Hell Or Highwateria. “Millanen tää Samuel oli, näitkö sitä?” Tino kysyi. “En mutta, luin jostain puska palstalta että sillä on ollut jotain ongelmia selän tai jonkun kanssa, ollut joskus onnettomuudessa ja nyt enemmän alkamassa kisaamaan..” Jasu kertoi ja Tino näytti mietteliäältä. Tämä löysi lopulta Harrin tietoja ja kuvia ja ihasteli hopeisena kiiltelevää oria. 

“Kato seuraavaksi Saaga, tää on se joka anto sen korun.” mies hoputti sitten veljeään. “Onko tää Närhen Mikstuura suomenhevonen?” Tinon äänestä kuuli, että tämä epäili moisia puksuttimia. “Joo on, se oli vasta varsonut – mutta ilmeisesti kisakunnossa. “Jaah..” vastasi Tino, joka selvästi tämän tiedon varjolla piti hevosen kykyjä entistä heikompina. “Mutta siis oli se oikein terävän näköinen, eikai ne lähtisi kisaamaan jos aivan sysipaska olisi?” Jasu yritti puolustella.

“Tän toisen samassa luokassa kisaavan, teidän joukkuelaisen puokki näyttää heti ihan eri tavalla kilpahevoselta..” Tino jatkoi tyynesti arvioiden. “Joo se Vattu on hieno ja melkoisen luonteikas ilmeisesti, mutta ei ole nykyisen ratsastajan kanssa tullut sijoja – liekö yhtään.” Jasu sanoi ja tämän hymy alkoi hyytyä, mikä joukkue se tämä nyt oikein oli – kun tarkemmin ajatteli. Tinoa alkoi naurattaa, kun Jasu paniikissa yritti selitellä tiimiläisiään. “Ei ei, mä tuomitsen vasta no – ekan osiksen jälkeen.” tämä sanoi lopulta virne kasvoillaan, mutta Jasu tiesi ettei tämä ollut tosissaan. Tino kyllä tiesi, miten moni asia vaikutti hevosten kanssa. (376 sanaa)

Share: