Nopan heittoa ratsusta

Helppoa A Hard, Seela Aalia – Shahraiz Aquil, Ride or die

Aleksi pyöritti kynää sormiensa välissä, vähän pitäen suullaan mietintä ääniä. Listaan oli kirjautunut jo Ciara Monalla hardiin, Niko ja Väinämöinenkin olivat nousseet mediumiin. Miska kilpaili toistaiseksi yksinään easyssä.

”Minja tulee Cooperin kanssa mediumiin samoin Elina Oskulla… hardissa on vielä Maisa ja Savu” Tuo mutisi kirjaillen paperille ylös. En oikein osannut sanoa mitään tilanteeseen. Mikään ei kuitenkaan olisi ollut minun päätettävissä.

”Saanko toivoa sen verran, että ei Miskaa”, koitin hymähtää, etten lynkkaisi Miskaa täysin, mutta kyllähän tuo tiesi varsin hyvin etten sitä halunnut.

”Juu en mie sitä siulle meinannutkaan. Mutta…” Aleksi piti raivostuttavan pitkän hiljaisuuden, kunnes kirjoitti lappuun: ”Sasha tai Valera. Testataan molemmat ja katsotaan mihin päädytään. Valera olisi kyllä ihan hyvä lomailla hieman kilpailuhulinasta, sillä se vaatii niin paljon huomiota kilpailupaikoilla luonteensa takia”, tuo mutisi pienesti. Valerahan oli älyttömän hieno, mutta toden totta aiheutti paljon harmaita hiuksia kilpailumatkoilla, ja ehkä sai jopa välillä hävetä muiden edessä sen äkäisyyttä.

”Kokeillaan. Tulet ainakin yhdelle estetunnille Sashan kanssa, ja jos sie handlaat sen kuumumisen, niin saat kilpailla sillä.” Tuo kertoi vakavaan sävyyn. Silmäni kiilsivät onnesta ja olin jo hihkaisemassa myöntävää vastausta.

”Mutta Seela, sie tai mie tiedän, että teet kyllä kovasti töitä. Nyt siun pitää vain tuplata se. Sasha on jo kokenut kilpailukenttiä, ja se tamma on ihan eri luokkaa kuin Melli tai Savu. Siun ei kannata asettaa rimaa liian ylös tai putoat ja korkealta. Kaikki ollaan siun tukena, mutta nyt siun pitää astua monta askelta myös itse ylös.” Aleksi ei ollut tavallaan ilkeä eikä epäuskoinen. Vaan kertoi kuinka asiat on, katsoen minua silmiin.

Purin hieman huultani, ja mahassani muljahti äskeinen puhe. Silti suupieleni kääntyivät ylöspäin pienesti.

”Kuule sä voit laskea riman ihan siihen tasoon mihin haluat, mutta mä lupaan, että me haetaan rankingpisteet kotiin Sashan kanssa…” Virnistin ivallisesti tuolle jatkaen: ”Aloitan vaikka aamu viideltä. Kerrot suunnitelman ja sen mukaan mennään. Et pety mun tekemään työhön.” Hymyilin itsevarmasti nousten ylös toimiston tuolilta.

”Tiedän sen Seela.” Kuului Aleksin varma, mutta lempeä ääni selkäni takaa. Sanat sai pienen hymähdyksen kasvoilleni suunnatessani kaapille.

Kaapin avatessani tunsin vasta perhoset vatsassani, ja pienen rimakauhun luoman huonon olon. En oikeasti ollut niinkään varma rankingpisteistä tai varsinkaan onnistumisestani Sashan kanssa. Hyvin mahdollista, että en edes pärjäisi tamman kanssa. Aleksin ja minun väliseni tyyli jutella vain oli tuo, ja tällä kertaa ehkä heitin liikaa lupauksia, ja tuo tiesi sen. Silti mielessäni ei ollut pienintäkään hiventä tahdosta olla yrittämättä täyttää niitä.

Käsissäni oli ketterä siro arabiristeytys. Tamma, jolta löytyi vauhtia, käännösakselia, liikettä ja taitoa. Kaikki nopat olivat oikeastaan itselläni. Jos en onnistuisi vakuuttamaan Aleksia ja Nadjaa estetunnilla pätevyydestäni saisin välittömästi haudata unelmat Sashasta. Tilanne muistutti koekuvauksia. Jokainen pieni nyanssi ja seikka pystyisi murtamaan päämäärän.

Nappasin kaappini hyllyltä ponnarin ja lähdin sutimaan hiuksiani korkealle ponnarille. Hiukseni olivat paksuuntuneet pienesti, joka teki niiden yhteen kasaamisesta vaikeaa. Vaikeutta lisäsi myös käteni tärinä. Adrenaliini purkautui kehossa pienenä tärinä. Näin paljon minua jännitti tuleva. Halusin onnistua. Sanoihan Aleksi sanat, että tietää sen, ettei pety mun työhön. Se työ alkoi nyt. Here I come Sasha and Tie Tähtiin!

Share: