Rentouttava Kuusamo

3. Hevostila Kuukkeli – muistoja 3. osakilpailusta
Luokka 3. Helppo A
Anni Vuorela – Hauyni RR, Paladiinit

Kolmannessa osakilpailussa Kuusamossa takana oli ollut jo kaksi osakilpailua ja useampi viikko ankaraa treeniä, joten pieni “loma” pohjoiseen teki hyvää. Toki eihän sitä oikeasti lomaksi voinut kutsua, vaikka puitteet rentoutumiseen ja luonnosta nauttimiseen olivatkin täydelliset. Kun kaupungista oli päästy ensin johonkin maalaistilan ja modernin kisapaikan risteytyksen tapaiseen, oli Hevostila Kuukkeli täysin maalaistila. Tilan hevoset majailivat pihatossa eikä tilalla ollut maneesia, se ei kuitenkaan kisameininkiä haitannut. Kisat saatiin hyvin järjestettyä kentällä, joten ei tullut edes mieleen, että jotain maneesia olisi tarvittu. Sääkin sattui onneksi suosimaan, muuten tilanne olisi saattanut olla aika eri.

Kuusamosta olin saanut jälleen kolmannen sijan, joka piristi hieman edellisen osakilpailun viidennen sijan jälkeen, vaikka parasta suoritusta emme edelleenkään saaneet aikaiseksi. Enää olisi vain finaali aikaa yltää vielä parempaan suoritukseen, mutta en halunnut ottaa siitä liikaa stressiä. Helpommin sanottu kuin tehty… No, onneksi leppoisan Kuusamon reissun muistelu rentoutti hieman, paljon oli jo koettu ja finaaliin mentäisiin niillä eväillä mitä meillä oli. Juurikin näitä muistoja eri osakilpailuista verestämällä tuli sellainen olo, että oli tullut tehtyä oikea päätös lähteä jälleen Tie tähtiin kisoihin mukaan. Viime vuoden kisat olivat olleet melkolailla pettymys, ja vaikkei niitä kirkkaimpia suorituksia näihinkään osakilpailuihin mahtunut niin olin silti ihan tyytyväinen. Ainakin olin päässyt nauttimaan upeista, erilaisista kilpailumiljöistä.

Etenkin Kuusamosta oli jäänyt mieleen upea vaelluskokemus, jota ei ihan joka kisapaikalla ollutkaan. Se oli todellakin ollut kaivattu kokemus kaiken kisastressin keskellä, päästä pitkästä aikaa kunnolla luonnon keskelle ihan vaan nauttimaan. Mitä olin hieman muilta vaellukselle osallistuneilta ratsastajilta kuullut, hekin olivat samaa mieltä. Vaikka vaellus oli ollut tavallaan rankka, oli se myös ollut rentouttava ja sieltä kotiin palattuamme oli ollut mukava jatkaa perustreeniä koulukiemuroiden parissa. Kuusamosta olimme siis saaneet upean kisa- ja vaelluskokemuksen lisäksi motivaatiota jatkaa treeniä, kun ohjelmaan kuului vähän muutakin kuin pelkkää kisaamista. Tällaista toivoin lisääkin, ehkä juuri Kuusamossa, tai jossain muualla Lapissa. Ken tietää, ehkäpä tiemme johtavat vielä joskus uudestaankin Hevostila Kuukkelin maille.

306 sanaa

Share: