Luokka 3. Helppo A
Anni Vuorela – Hauyni RR, Paladiinit

Vihdoinkin olimme saapuneet Ahvenanmaalle kauniiseen saaristomiljööseen. Katsoin maisemia samalla kun lautta lipui rauhallisesti satamaan, jossa oli paljon söpöjä, erivärisiä pieniä mökkejä. Majailikohan niissä kalastajia? Ilma tuoksui mereltä, ehkä vähäsen myös kalalta ja kahvilta. Melkein tuli nälkä, mutta matka oli ollut pitkä ja tarvitsimme lepoa, joten en vielä ehtinyt miettiä syömistä vaan meidän täytyi löytää majoituspaikkamme – ensin hevosten majoituspaikka eli Ridklubben Vårön, ja sitten hotelli, jossa minä ja varmasti myös monet muut ratsastajat majoittuisivat.

Ahvenanmaalla oli ilmassa vähän samanlaista tunnelmaa kuin Kuusamossakin, vaikka Kuusamossa puitteet olivatkin olleet maalaishenkisemmät ja Ridklubben Vårön vaikutti siihen verrattuna todella modernilta paikalta. Tosin täälläkin oli sellainen fiilis, että oliko tämä kisareissu ollenkaan vai jokin rento saariretki, jossa vaan nautittaisiin hevosten kanssa hienoista puitteista ja mahtavista maisemista. Kuitenkin viimeistään huomenna päälle iskisi varmasti aito kilpailutunnelma, kun kisatilanne kokonaisrankingissa oli melkoisen tiukka ja kaikki varmasti halusivat yltää parhaimpiin suorituksiinsa – lisäksi vaihteleva sää heitti vielä oman arpansa peliin. Ilmassa olisi siis varmasti jännitystä monella saralla, vaikka näin kisapäivän aattona ei välttämättä siltä tuntunutkaan.

Majoitimme hevoset Våröön ja tutustuimme hieman tiluksiin, joissa joutuisimme huomenna kisaamaan. Pikakierroksen jälkeen menin vielä hetkeksi Vatun luo, vaikka sekin halusi varmasti pian päästä minusta eroon ja lepäämään. Höpötin sille jotain siitä, että huomenna tekisimme taas parhaamme, mutta samalla ajauduin taas miettimään tätä kisapaikkaa sekä myös edellisiä. Minusta oli mukavaa, että kisapaikat olivat keskenään niin erilaisia, olisi ollut paljon tylsempää kisata koko ajan samassa, tai samankaltaisissa paikoissa. Samalla tuntui, kuin olisi ollut jollain lomamatkalla, mutta samalla pysyi mielessä se, että täällä oltiin kilpailemassa. Sen huomasi jo silloin kun olin tutustumassa Vårönin tiloihin muiden kilpailijoiden kanssa, ilmapiiri oli tuntunut aika painostavalta. Ehkä se johtui vain helteestä, ja meren yllä leijailevista ukkospilvistä. Tulisikohan ensimmäinen sade jo yöllä, mietin kun lähdin Vårönistä tältä päivää kohti hotellia, joka toivottavasti ei olisi kovin vaikea löytää. Halusin päästä illalliselle ja kylmään suihkuun, sen jälkeen olisikin sitten hyvä mennä lepäilemään. Toivottavasti unikin tulisi pian, minulla oli sellainen tunne että hyvät yöunet olisivat tarpeen huomenna.

321 sanaa

Share: