Pari prosenttia parempi

Luokka 3. Helppo A
Anni Vuorela – Hauyni RR, Paladiinit

Aika tuntui hidastuneen vielä entisestään, kun odotin luokkamme loppumista ja että pääsisin katsomaan, mihin suorituksemme lopulta riitti niin prosenteissa kuin sijoituksissakin. Kun se hetki sitten lopulta koitti, pystyin jälleen olemaan tyytyväinen. Suoritus oli ollut jopa pari prosenttia parempi kuin viime kerralla, positiivista kehitystä oli siis nähtävissä eikä treenit tosiaan menneet hukkaan. Luokan voittaja oli saanut tulokseksi tismalleen kahdeksankymmentä prosenttia, 80,000 %. Sehän oli tarkkaa. Toiseksi tullut oli saanut 77 % ja sitten olimmekin jo minä ja Vattu 73,214 % tuloksellamme. Olisi meillä siis vielä parannettavaa toiseksi viimeiseen osakilpailuun ja kesäkuun puolivälissä häämöttävään finaaliin. Sitä ajatellessa meinasi alkaa pyörryttämään, mutta nyt kolmannen osakilpailun päivänä, oma suoritus jo takana päin, oli lupa levätä.

Vattu lepäsi väliaikaiskarsinassaan Hevostila Kuukkelin parkkipaikalla. Tallin tilukset olivat todella sympaattiset, maalaistilaa ympäröivät kauniit kuusamolaiset tunturit ja kosket. Olisi ollut outoa, jos täällä ei olisi pystynyt rentoutumaan, jo maisemat saivat ihanan levollisuuden tunteen aikaan. Melkein kun ei olisi ollut kisareissulla ollenkaan, vaan jollain elämysmatkalla. Sitä elämysmatkailua saisimmekin kokea huomenna, jolloin lähtisimme kisaporukan kanssa kaksipäiväiselle vaellukselle. Osa porukasta oli ollut vaelluksella jo torstaina ja perjantaina, joten he eivät tietenkään tulisi uudelleen mukaan, mutta eiköhän sitä porukkaa riittäisi tälle toisellekin vaellukselle. En ollut vielä ehtinyt tutustua, ketä sinne tulisi Ansamaan porukan lisäksi, mutta se selviäisi sitten viimeistään huomenna. Oli kyllä mukavaa, että meille oli järjestetty tälläistä oheisohjelmaa kisojen lisäksi. Rakastin aina liikkua luonnossa, joten olin varma siitä että vaellus tekisi hyvää kisahermoille. Ehkä siinä samalla tulisi vähän tutuksi, kenen kanssa täällä tulikaan oikein kisattua. Toisiin tutustuminen oli jäänyt harmittavan vähälle, vaikka tietenkin kisasuoritukset olivat se, johon ensimmäisenä keskityin. Mitään ihmissuhdedraamoja en todellakaan kaivannut, mutta olisihan se kiva edes pintapuolin tutustua kilpakumppaneihinsa.

Palasin kuitenkin hetkeksi vaellustunnelmista vielä kisapäivään. Myös muut joukkueestamme olivat suorituneet hyvin, Jasu oli jopa napannut voiton Vaativa B luokasta. Vihdoin, emmehän me kovin tarkasti tunteneet toisiamme mutta olin saanut sellaisen kuvan että hän teki tosi paljon töitä suoritustensa eteen, joten voitto oli todellakin ansaittu. Myös Samuel oli voittanut oman luokkansa, hän myös ansaitsi hieman valoa elämäänsä. Tästä oli hyvä lähteä jälleen rakentamaan menestystä kohti neljättä osakilpailua, kunhan pääsisimme sitten vaelluksen jälkeen palaamaan Ansamaahan ja jatkamaan treenejä.

346 sanaa

Share: