Seitsemänkymmentäyksi prosenttia

Luokka 3. Helppo A
Anni Vuorela – Hauyni RR, Paladiinit

Toisessa osakilpailussa olimme Vatun kanssa saaneet taas 71 prosentin tuloksen, eli saman kuin ensimmäisessäkin osakilpailussa. Se oli tietysti positiivinen merkki, mutta treeneissä tuntui potentiaalia olevan parempaankin, joten hioimme kouluohjelmaamme viimeiseen asti huolellisesti ja toivoin että onnistuisimme esittämään ohjelman yhtä onnistuneesti sunnuntaina kisapaikalla kuin kotona treeneissäkin. Tuntui, ettei Vattu jaksanut pelleillä kouluradoilla yhtä paljon kuin esteradoilla, esteillä se kuumui paljon helpommin ja sortui ties mihin temppuiluihin, mutta kouluratsastuksen puolella se pysyi suhteellisen hyvin hallinnassa. Välillä oli keskittymisen kanssa ongelmia, sen takia pidimmekin välillä kunnolla taukoa kouluratsastuksesta ja menimme esimerkiksi pellolle revittelemään, jotta tarkka keskittyminen olisi tulevaisuudessa helpompaa.

Jälleen tämän päivän treeneissä Vattu teki nätisti mitä käskin eikä karannut avuiltani niin helposti, niin kuin sillä oli toisinaan esteradoilla tapana tehdä. Hetken olo oli kuin oikealla kouluratsastajalla, Vattu tuntui todella kevyeltä allani ja reagoi herkästi apuihini. Onnistuneiden väistöjen jälkeen siirsin Vatun tyytyväisenä käyntiin ja taputin sitä kaulalle. Jännitys kupli jälleen vatsan pohjassa, ei tosin millään negatiivisella tavalla, oikeastaan odotin sunnuntaista osakilpailua innoissani. Muutenkin kahden viime osakilpailun aikana minulla oli ollut loppujen lopuksi hauskaa, vaikka välillä stressi olikin meinannut ottaa vallan. Mutta kyllähän ne yli 70 prosentin tulokset jotain kertoivat, onnistuin olemaan radalla rento ja tekemään hyvän suorituksen Vatun kanssa. Siitä oli syytä olla iloinen. Tuskin tämä melko hyvä menestyksemme koulupuolella sentään lajinvaihtoon johtaisi, mutta joka tapauksessa tämä Tie Tähtiin kokemus oli muodostumassa varsin positiiviseksi kokemukseksi. Liikaa ei kannattanut tietenkään vielä iloita, koska kisat olivat vielä kesken, mutta meillä oli edelleen ykkössija joukkueena rankingissa ja sunnuntaina lähtisimme taas puolustamaan sitä. Olihan meillä tietysti täysi mahdollisuus vielä mokata kaikki totaalisesti, mutta en halunnut miettiä sitä. Tavoitteenani oli saavuttaa edes suurin piirtein samansuuntainen tulos kuin kahdessa edellisessä osakilpailussa, eli siihen 70 prosentin pintaan oleva tulos olisi hyvä, parempikin tietenkin kelpaisi, mutta jälleen kerran stressi täytyi pitää kurissa. Päivän treenit olivat kuitenkin tältä kertaa ohi, joten laskeuduin Vatun selästä ja suuntasimme yhdessä talliin hoitopuuhiin sekä muutenkin valmistautumaan kisaviikonloppuun – vielä oli muutama asia mikä piti ehtiä tehdä ennen seuraavalle kisapaikalle lähtöä, mutta suurin osa asioista oli taas tehty ja täytyi keskittyä vain hyvän suorituksen aikaansaamiseen.

337 sanaa

Share: